Katajanokan laituri voitti Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon lokakuussa 2025. Katajanokan laituri on massiivipuurakenteinen hotelli- ja toimistokokonaisuus, joka tuo uudenlaista kaupunkitilaa Helsingin merelliseen kansallismaisemaan. Aiemmin suljettu satama-alue on uuden rakennuksen myötä avautunut osittain kaupunkilaisten käyttöön. Suunnittelusta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu vuonna 2020, ja hanke valmistui elokuussa 2024. Nomaji suunnitteli Katajanokan laiturin kattoterassit ja kasvillisuusalueet, joissa luonto ja kaupunkimaisema sulautuvat toisiinsa. Pääsuunnittelusta vastasi Anttinen Oiva Arkkitehdit. Rakennus on saanut merkittävää tunnustusta aiemminkin; se voitti Puupalkinnon 2024 ja kansainvälisen lehdistön puuarkkitehtuuripalkinnon Pariisissa 2025.
Mika Savela kirjoitti Katajanokan laiturista Helsingin Sanomissa 3.9.2024: ”Katajanokan Laiturin suurin valttikortti on mittakaavaltaan ennennäkemätön vehreä kattoterassi. Toimitilarakennuksen katon avaaminen yleisölle ja pörriäisille on jo itsessään hyväntahtoinen julkinen ele, mutta terassilta kaikkiin suuntiin avautuva lintuperspektiivi auttaa konkreettisesti hahmottamaan ja seuraamaan koko satama-alueen kehitystä myös lähitulevaisuudessa.”
Finlandiavoittajan valitsi arkkipiispa Tapio Luoma, joka kiitti rakennuksen valoisuutta, puun käyttöä ja avointa luonnetta Arkkitehtuurin Finlandian sivuilla: “Luonnonläheisyys on yhä syvemmin koettavissa kattoterassilla, jossa värikkäiden istutusten keskellä voi ihailla alhaalla avautuvaa kaupunkimaisemaa. Niin ikään rakennuksen avointa luonnetta korostaa, että sitä ei ole tarkoitettu vain yhtiön työntekijöille ja hotellin asiakkaille, vaan kaikille pääovesta sisään astuville.”
Onnittelut Anttinen Oiva Arkkitehdit, ja kiitos inspiroivasta yhteistyöstä!
Lue lisää Katajanokan laiturista: Arkkitehtuurin Finlandia -voittajan katolla piilee julkinen salaisuus: kattoterassi ja puutarha (Mikko-Pekka Heikkinen, HS, 6.10.2025) ja Arkkitehtuurin Finlandiasta.
Valokuvat Kalle Kouhia ja Caroline Moinel, visualisointi Nomaji, dronekuva Mikko Raskinen.