Moni lapsi viettää lapsuutensa kaupungissa, mutta millainen on kaupunkiympäristö lapsen näkökulmasta? Huomioidaanko suunnittelussa riittävästi lapsen hyvinvointi, erityisesti lapsille suunnatuissa ulkotiloissa, mutta myös kaikkialla kaupungissa?
Viime vuosina on julkaistu kiinnostavia tutkimustuloksia siitä, miten luontokosketus tukee terveyttä ja erityisesti monipuolistaa elimistön tärkeää mikrobistoa. Monipuolinen liikkuminen tukee hyvinvointia monin tavoin, mutta huolestuttavaa on, että lapset liikkuvat ja viettävät aikaa ulkona entistä vähemmän. Lisäksi lasten liikkuma-alue on kutistunut vuosikymmenten aikana ja nykyään lapsi ei välttämättä poistu kotoa tai sen pihapiiristä ilman vanhempien seuraa. Tämä korostaa heti kotiovelta lähtevän lähiympäristön merkitystä.
Haluamme suunnittelulla pyrkiä ratkaisemaan näitä haasteita ja tehdä kaupunkiympäristöstä lapsiystävällisempää. Siksi olemme kehittäneet lapsiystävällisen suunnittelun työkalupakin, jonka avulla voidaan huomioida lasten tarpeet kaikissa suunnittelukohteissa ja ympäristöissä – päiväkodit ja koulut yhtenä tärkeimmistä lasten päivittäisistä ympäristöistä. Periaatteena on, että lasten hyvinvointia tukevat ratkaisut ovat sellaisia, jotka
- kannustavat spontaaniin liikkumiseen,
- mahdollistavat luontokosketuksen sekä
- lisäävät oppimismahdollisuuksia ulkona.
Lasten hyvinvoinnin asettaminen keskiöön kaupunkiympäristön suunnittelussa tuo hyötyjä – ei vain lapsille vaan kaikenikäisille kaupunkilaisille. Lapsiystävälliset ympäristöt tukevat osallisuutta, hyvinvointia, kestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta. Lapsille hyvä ympäristö onkin hyvä ympäristö myös kaikille muille.
Kerromme mielellämme lisää lapsiystävällisestä suunnittelusta ja autamme lapsiystävällisen ympäristön kehittämisessä erilaisissa hankkeissa niin kaupunkisuunnittelussa kuin esimerkiksi koulu- ja päiväkotipihojen suunnittelussa. Ole yhteydessä .
Lähteet:
Metsäpohjainen piha paransi päiväkotilasten immuunijärjestelmää jo kuukaudessa