Sijainti: Espoo

Tyyppi: Lähiympäristösuunnitelma

Vuosi: 2024-2025

Tilaaja: Espoon kaupunki

Suurpellon keskustan ja Turunväylän väliselle alueelle suunnitellaan uusia, mahdolliseen pikaraitiotiehen tukeutuvia Kyläsepän ja Storhemtin asuinalueita. Alueelle on tavoitteena asemakaavoittaa myös työpaikka-aluetta, kaupallisia palveluita, koulu, urheilupuisto ja laaja virkistysalueiden kokonaisuus palvelemaan koko Suurpeltoa. Kyläseppä-Storhemtin lähiympäristösuunnitelma sovittaa yhteen ympäröivät asemakaava-alueet ja esittää suuntaviivoja Suurpellon keskeisen puistoalueen kehittämiselle. Työssä tarkastellaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ja ekologisten yhteyksien kannalta haasteellisen alueen kehittämisen edellytyksiä.

Maisemahistoria on arvokas vetovoimatekijä alueella ja luo pohjoiselle Suurpellolle omintakeisen identiteetin. Suurpellolle nimensäkin antanut avoin, laaja kulttuurimaisema-alue muistuttaa alueella vuosisatoja jatkuneesta viljelyhistoriasta. Kulttuurimaisema muodostuu avoimesta viljelysmaisemasta metsäisten selänteiden välissä ja kylämäistä, joilla asutus on sijainnut. Alueen luonne tulee muuttumaan merkittävästi rakentamisen seurauksena. Lähiympäristösuunnitelman lähtökohtana on Smedsby-Hemtans-Dåvitsbyn kulttuurimaiseman jäljellä olevien piirteiden säilyttäminen tulevilla virkistysalueilla ja Gerkin maatilalla. Rakentaminen ja asukasmäärän kasvu aiheuttavat merkittäviä muutoksia myös alueen luonnolle. Keskuspuiston ja Kehä II:n itäpuolisten luonnon ydinalueiden välisen ekologisen yhteyden tukeminen ja parantaminen oli keskeinen lähtökohta suunnittelulle.

Lähiympäristösuunnitelman konsepti kiteytyy kulttuurimaiseman uudelleentulkintaan. Uusi puistokokonaisuus on luontoympäristöltään ja toiminnoiltaan monipuolinen virkistysalue, jossa säilyy kulttuurimaiseman piirteitä. Puistoa kehitetään asukkaita yhteen kokoavana yhteisöllisenä kohtaamispaikkana. Vanhan viljelysalueen luonnon monimuotoisuutta tuetaan ja lisätään, ja alueen resilienssiä eli kykyä mukautua muutoksiin ja palautua niiden seurauksista parannetaan. Alueella olevia ja sen kautta kulkevia ekologisia yhteyksiä kehitetään, ja maiseman kultivointia jatketaan luoden uusia kulttuurivaikutteisia biotooppeja.

Kulttuurivaikutteiset biotoopit ovat ihmisen vaikutuksesta tai myötävaikutuksesta syntyneitä elinympäristöjä. Biotooppipohjaisen suunnittelun keinoin työssä kehitettiin uuselinympäristöjä, jotka osaltaan tukevat luonnon monimuotoisuutta ja ekologisten yhteyksien toteutumista. Biotoopit suunniteltiin alueen lähtökohdista kuhunkin paikkaan sopiviksi. Biotooppeja tarkasteltiin pitkäjänteisesti, sillä ne muuttuvat ja niiden annetaan muuttua ajan myötä ja sukkession edetessä.

Kulttuurihistoria huomioitiin suunnittelussa maiseman ominaispiirteiden säilyttämisen ja korostamisen kautta, esimerkiksi maisemahistorian luettavuutta parantamalla ja reunavyöhykkeiden harkitulla suunnittelulla. Keskeisiä näkymiä maamerkeille ja avoimeen maisemaan, kuten näkymä Gerkin kartanon ja Storhemtin kylämäen välillä säilytetään. Vanhojen asuinpaikkojen, kylämäkien aktivointi lisää asukkaiden tietoisuutta alueen historiasta ja korostaa historiallisesti keskeisten paikkojen roolia.

Storhemtin historiallinen kylämäki on tulevan puiston sydän. Storhemtinmäki on muinaisjäännösalue, jonka rakennuksista on jäljellä enää kivijalat. Nykytilassaan alue on villiintynyt puutarha, jossa kasvaa vanhoja jaloja lehtipuita, syreeniä ja muita puutarhakasveja. Kylämäkeä kehitetään yhteisölliseksi, syötäväksi metsäpuutarhaksi, jossa rakenteet ja kasvillisuus muistuttavat alueen historiasta. Asukasyhdistyksen olevaa kirsikkapuupuistoa kehitetään metsäpuutarhan aurinkoisena vastinparina. Storhemtinmäen eteen ehdotetaan sijoitettavaksi uusi kylätalo, joka muodostaa omintakeisen maamerkin uuden rakentamisen ja kulttuurimaiseman väliin.

Kyläseppä-Storhemtin lähiympäristösuunnitelmassa yhdistyy kiinnostavalla tavalla maisemahistorian huomiointi, ekologisten arvojen kehittäminen ja kasvavan virkistyspaineen ohjaaminen. Maisema-arvojen ja luontoarvojen vaaliminen eivät sulje toisiaan pois, vaan alueen viljelyhistoria inspiroi ennakkoluulottomasti esittämään suunnittelualueelle monipuolista biotooppikavalkadia. Virkistysalueena tällainen ympäristö tarjoaa erilaisen kokemuksen rakennetumpiin puistoihin verrattuna. Uuden asuinalueen identiteetille uusi luontovirkistysalue on arvokas ja luonnonhoito voidaan sitoa myös osaksi asukastoimintaa tai koulujen ohjelmaa.

Lue lisää Espoon kaupungin sivuilta: Kyläsepän ja Storhemtin alueiden asemakaavoitus