Kaupunkiviljely on kasvava ilmiö, ja tänä keväänä se on erityisen ajankohtainen. Inflaatio, lannoitteiden puute, siirtyminen fossiilisista polttoaineista ja maailman epävarma tila antavat uusia käyttötarkoituksia lähiruokatuotannolle. Kaupunkiviljelyn edut ovat kuitenkin paljon enemmän kuin ihmisten ruokkiminen kaupungeissa. Maatalous voi vahvistaa yhteisöjä, tarjota koulutuspaikan, lisätä elintarviketuotannon arvostusta ja jopa luoda työ- tai koulutusmahdollisuuksia.
Tiedeiltapäivässä keskustelemassa olivat Nomajin arkkitehti ja Aalto yliopiston tutkija Caroline Moinel, joka on erikoistunut suunnitteluratkaisuihin, jotka tarjoavat virkistäviä, terveellisiä ja leikkisiä ympäristöjä sekä agroekologi ja sertifioitu permakulttuurisuunnittelija Joshua Finch.
Kaupunkiviljely yhdistää ihmisiä ja tarjoaa mahdollisuuksia ruoantuotantoon ja virkistykseen. Arkkitehtuurin avulla erilaisista tiloista voidaan muokata uniikkeja, kaupunkitilaa monin tavoin elävöittäviä tiloja, joissa kaupunkiviljely on keskiössä.
Kaupungeissa on runsaasti potentiaalisia tiloja, joita voitaisiin muuntaa kaupunkiviljelyn käyttöön. Yksittäisiä kaupunkiviljelyn toimijoita on Helsingissä paljon, mutta heidän yhteistyötään olisi tarve kehittää, jotta toiminta voisi laajentua. Tavoitteena on, että ruoka nähtäisiin tulevaisuudessa samanarvoisena palveluna kuin esimerkiksi päiväkodit tai koulut. Yksittäisten toimijoiden välistä yhteistyötä voidaan kehittää ja luoda viljelytoiminnan verkosto. Asiantuntijoiden lisäksi tarvitaan kaikkia viljelystä kiinnostuneita kaupunkilaisia puhumaan asian puolesta.