Sijainti: Tampere

Tyyppi: Viitesuunnitelma, asemakaavan luonnosvaihe

Vuosi: 2023-2024

Tilaaja: Tampereen kaupunki

Maisemasuunnitelma Kaupinlaakso II asemakaava-alueelle Alasjärven länsipuolelle on laadittu Tampereen kaupungin tilauksesta asemakaavoituksen tueksi. Suunnitelma keskittyy uudisrakentamisen keskelle sijoittuvan siniviherakselin, hulevesiuomaston ja kaupunginosapuiston toteutukseen. Maisemasuunnitelman tavoitteena oli löytää ratkaisuja, jotka muodostavat uuden asuinalueen identiteetin ja korostavat alueen vahvuuksia. Kaupinlaakson uusi kaupunginosapuisto luo viihtyisän ja ekologisen kohtaamispaikan, joka tarjoaa sekä paikallisille asukkaille että kauempaa saapuville vieraille ainutlaatuisen puistoelämyksen. Tämä alueellisesti merkittävä puisto tulee olemaan keskiössä Teiskontien pohjoispuolella kehittyvän uuden kaupunginosan, Kaupinlaakson, identiteetin, kaupunkikuvan ja houkuttelevuuden luomisessa.

Puiston ainutlaatuinen luonne syntyy alueen erityispiirteistä ja paikallisesta luonteesta: se levittäytyy Kauppi-Niihaman virkistysmetsän rinnalle, entiselle golfkentälle, jonka avoimet nurmialueet muuttuvat tulevaisuudessa monimuotoisiksi puistoniityiksi. Puiston läpi virtaa vesiuoma, joka muodostaa vahvan maisemallisen elementin. Kaupunginosapuisto muodostaa toiminnallisen aktiivisen rakennetun vihervyöhykkeen Kauppi-Niihaman metsäalueiden ja tiiviin rakentamisen väliin. Kaupunginosapuisto muovautuu alueen asukkaiden näköiseksi kokonaisuudeksi, jossa naapuruston arki ja yhteisön juhlat yhdistyvät. Kaupunginosapuisto on kaikille avoin ja toiminnoissa huomioidaan laajasti eri käyttäjäryhmiä.

Yhtenä merkittävänä lähtökohtana on ollut monilajinen suunnittelu ja luontolisäisyys alueella esiintyvien lajien elinympäristöjen turvaamiseksi ja uusien luomiseksi. Kaupinlaakson II asemakaava-alueella luontolisäisyyteen tähdätään monimuotoisten niittyalueiden ja luonnonmukaisten lampien kehittämisellä entiselle golfkentälle. Luontolisäisyyden konseptissa esitellään alueelle perustettavaksi erilaisia niittytyyppejä. Puisto jakautuu eteläiseen sadevesipuistoon ja pohjoiseen niittypuistoon. Sadevesipuistoon ohjataan kaikki tulevan asuinalueen hulevedet ja sinne toteutetaan elinympäristölampia alueella esiintyville direktiivilajeille; viitasammakoille ja täplälampikorennoille. Vesiuomasto on kaikkialla sadevesipuistossa vahvasti läsnä. Puistossa varaudutaan myös sadevesitulviin poikkeuksellisen kovien sateiden jälkeen. Väliaikaiset tulvatilanteet nostattavat vedenpintaa puistossa.

Lisäksi tavoitteena on ollut säilyttää mahdollisimman paljon nykyistä maanpintaa ja puustoa alueella. Säilyttämällä olevaa pintamaata vältetään hiilen vapautumista maaperästä, vähennetään maarakentamisen aiheuttamia päästöjä ja luodaan edellytykset olevan kasvillisuuden säilyttämiselle. Puusto, nurmi ja niittyalueet toimivat hiilinieluna, joten niiden säilyttäminen ja lisääminen tasapainottaa alueen päästöjä. Luonnonmukaisena säilyvä puisto ei vaadi esirakentamistoimenpiteitä heikoista pohjaolosuhteista riippumatta.