Kasvillisuuden ja erilaisten luontopohjaisten ratkaisujen merkitys kasvaa jatkuvasti kaupunkien tiivistymisen ja erityisesti ilmastonmuutoksen asettamien haasteiden vuoksi. Julkisten viheralueiden lisäksi merkittävä osa kaupunkivihreästä sijaitsee tonteilla ja kortteleissa. Tämän kaupunkivihreän määrä ja laatu auttaa ratkaisemaan monia rakennetun ympäristön ongelmia. Kaupunkisuunnittelussa kasvillisuuden määrää ja laatua tonteilla voidaan tehokkaasti ohjata viherkerrointyökalulla. Viherkertoimesta voit lukea enemmän täältä.
Viherkerroin kuvaa tontin tai korttelin vihertehokkuutta, eli sitä, miten paljon tontilla on erilaisia sadevesiä viivyttäviä ratkaisuja ja kasvillisuuspintoja suhteessa tontin pinta-alaan. Excell-pohjainen viherkerrointyökalu on käytössä jo useissa kaupungeissa, esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella. Työkalun ja sen tavoitetasojen avulla voidaan määrittää tonteille vähimmäismäärä kasvillisuutta ja hulevesien hallintamenetelmiä. Me Nomajilla kehitimme Espoon kaupungin käyttöön uuden sukupolven viherkertoimen, joka huomioi luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutokseen varautumisen selvästi aikaisempia työkaluja kattavammin.
Espoon oma työkalu
Ennen työn aloittamista Espoossa oli jo useissa kohteissa pilotoitu Helsingin viherkerrointa. Monipuolisten selvitysten ja tarkastelujen pohjalta työssä päädyttiin kehittämään työkalua rohkeasti vastaamaan Espoon omiin tarpeisiin. Monimuotoisuustavoitteet siirrettiin bonuselementeistä omaksi kokonaisuudekseen, luontolaskuriksi. Espoon uusi viherkerrointyökalu poikkeaakin nyt kaikista muista viherkertoimista, sillä siinä pitää saavuttaa viherkerroin- ja hulevesitavoitteen lisäksi myös luontolaskurin tavoitetaso. Työkalun rakenne kokonaisuudessaan on seuraava:
Luontolaskuri
Luonnon monimuotoisuus on enemmän kuin pelkkä bonus – tästä lähtökohdasta ja näkökulmasta Espoon työkalua kehitettiin parantamaan tonttivihreän laatua. Aiemmin käytössä olevissa viherkerrointyökaluissa luonnon monimuotoisuus on huomioitu lähinnä laskurin bonuselementeissä, joiden soveltaminen on ollut vapaaehtoista. Luontolaskurilla ei voida ratkaista kaikkea luontokatoa tai ihmisen aiheuttamia muutoksia rakennetussa ympäristössä. Sillä voidaan kuitenkin ohjata kaupunkivihreää sellaiseen suuntaan, joka tukee alkuperäisen luonnon lajistoa ja niiden elinympäristöjen säilymistä. Erilaisilla ratkaisuilla ja valinnoilla on mahdollista lieventää rakentamisen haittoja sekä tukea uusien luontoarvojen kehittymistä tonteilla ja kortteleissa. Parhaimmillaan luonnon monimuotoisuuden huomioiva kasvillisuus toimii astinkivien tavoin viher- ja siniverkoston tukena.
Luontolaskurin kehittämisessä hyödynnettiin erilaisia lähinnä metsäisten ja perinnebiotooppien rakennepiirteiden kuvauksia. Huomioituja rakennepiirteitä olivat mm. kerroksellisuus, eri-ikäisyys ja monilajisuus. Kehittämisessä keskityttiin löytämään sellaisia luonnon elinympäristöjen ominaisuuksia, joita on mahdollista toteuttaa ja saavuttaa myös rakennetussa ympäristössä. Lähtökohtana on tuottaa pihoihin sellaisia elementtejä, jotka tukisivat kokonaisten eliöyhteisöjen tai vähintäänkin useiden eri eliöiden ja eliöryhmien selviämistä ja viihtymistä pihoilla.
Luontolaskuria voidaan hyödyntää myös pihojen perusparantamisessa ja yksityispihojen suunnittelussa. Laskuriin voidaan syöttää nykytilanteen tiedot, ja kokeilemalla löytää pihaan riittävät monimuotoisuuden lisäämisen keinot.
Luontolaskurin tavoitetasot
Olemassa olevien pihojen ja pihasuunnitelmien pohjalta tehtyjen testilaskelmien pohjalta määritettiin luontolaskurille sellaiset pisterajat, jotka on mahdollista saavuttaa myös rakennetussa ympäristössä. Luontolaskurin tulos ei ole riippuvainen pinta-aloista samalla tavalla kuin itse viherkerroinlaskuri, joten laskurin tavoitepisterajat ovat samat kaikille maankäyttömuodoille. Ratkaisuun myötä myös vastaaminen saatiin pidettyä helppona ja tehokkaana. Luontolaskurin riittävän tavoitetason saavuttaminen on mahdollista monilla keinoilla, esimerkiksi hyödyntämällä monilajisempaa kasvillisuutta nurmikoiden sijaan, eivätkä kaikki ratkaisut vaadi laajoja pinta-aloja. Tavoitepistemäärä voidaan pienilläkin pinta-aloilla saavuttaa esimerkiksi välttämällä vieraslajit ja istuttamalla luonnonvaraisia lajeja yhtenäisiksi, monikerroksisiksi ja monilajisiksi kokonaisuuksiksi. Tämän perusteella arvioitiin, että laskurin tavoitteet voidaan saavuttaa myös esimerkiksi teollisuusalueilla.
Luontolaskurin avulla halutaan tuoda esiin myös pihojen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Siksi luontolaskurin tuloksena tulee sanallinen arvio, joka perustuu erilaisten luonnon monimuotoisuutta tukevien ratkaisujen pisteytykseen. Laskurin tulosta kuvataan sanallisesti seuraavasti:
Viherkerroin ja luontolaskuri ovat yksi keino ratkoa planeetan kokoisia ongelmia. Yksi työkalun tärkeä ominaisuus on nostaa luonnon monimuotoisuus tietoisuuteen ja suunnittelun keskiöön. Kokemusten kertyessä luontolaskuriin voidaan lisätä ominaisuuksia, jotka auttavat tukemaan luonnon monimuotoisuutta vielä entistä paremmin.
Otsikon kuva Maite González Laurens