Viheralueet voivat tarjota merkittävää helpotusta esimerkiksi kiireisen elämäntavan ja kaupunkiympäristön aiheuttamaan stressiin. Viheralueet eivät pelkästään edistä rentoutumista ja palautumista, vaan myös tukevat psyykkistä hyvinvointia. Luonnossa oleskelu auttaa tutkitusti laskemaan stressitasoja, parantaa keskittymiskykyä ja aktivoi parasympaattista hermostoa, mikä edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lisäksi luontoympäristöt tarjoavat lukuisia terveyshyötyjä, kuten luovuuden ja mielialan kohenemista sekä vahvistunutta immuunivastetta. Kauniit luontoelementit eivät vain lisää esteettistä nautintoa, vaan niillä on myös myönteinen vaikutus tunteisiin ja mielialaan, mikä tekee niistä olennaisen osan hyvinvointia tukevaa ympäristöä.
Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat merkittäviä kaikille, mutta ne ovat erityisen tärkeitä tietyille ihmisryhmille. Meille on ensisijaisen tärkeää tukea sekä ihmisten että muiden eliöiden hyvinvointia, mikä toimii suunnittelumme perustana. Olemme aktiivisesti tutkineet ja kehittäneet ratkaisuja hyvinvoinnin edistämiseen niin kaupunkisuunnittelussa kuin pihojen ja luontoalueiden suunnittelussa. Suunnittelutyömme yhdistää monipuolisen teknisen osaamisen sekä luonnon- ja terveysalan asiantuntemuksen.
Terveellinen asuinympäristö
Vehreä asuinympäristö on monille olennainen päivittäisen hyvinvoinnin lähde, ja se on erityisen tärkeä niille, joilla ei ole mahdollisuutta liikkua kauempana oleville viheralueille. Joillekin ihmisille ainoat saavutettavissa olevat luontoelementit sijaitsevat aivan kodin lähiympäristössä tai näkyvät ikkunasta. Kansainväliseen tutkimukseen perustuvan 3-30-300 -periaatteen mukaan jokaisesta kodista tulisi näkyä vähintään kolme puuta, alueiden puuston latvuspeittävyyden tulisi olla vähintään 30 %, ja viheralueen tulisi sijaita enintään 300 metrin etäisyydellä (Konijnendijk, C. 2021). Näitä periaatteita voidaan hyödyntää hyvinvointia tukevan kaupunkiympäristön suunnittelussa. Olemme kehittäneet ja hyödynnämme työssämme myös yksityiskohtaisempia työkaluja, joilla voimme mitoittaa riittävästi luontoelementtejä rakennettuun ympäristöön.
Lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva suunnittelu
Luontokosketus on tärkeä osa lasten kehitystä ja hyvinvointia. Tutkimus tarjoaa jatkuvasti lisää tietoa säännöllisen luontokosketuksen positiivisista vaikutuksista esimerkiksi immuunipuolustuksen kehitykselle. Lapsiystävällinen lähiympäristö tarjoaa lapsille ja nuorille monipuolisia mahdollisuuksia sosiaalisiin kohtaamisiin, aktiiviseen tekemiseen ja rauhoittumiseen. Luontokosketus myös auttaa ymmärtämään luonnon monimuotoisuutta ja arvostamaan luontoa. Luonnossa oleskelun lisäksi luontokosketusta voidaan lisätä rakennetussa ympäristössä esimerkiksi lisäämällä luonnon elementtejä ja materiaaleja. Alku on Nomajin kehittämä lapsiystävällisen suunnittelun menetelmä, joka pohjautuu monipuoliseen kokemukseemme oppimisympäristöjen ja kaupunkiympäristön suunnittelusta. Menetelmän avulla suunnittelemme ja kehitämme ympäristöjä, joissa kaikki voivat kasvaa ja elää terveinä ja onnellisina.
Terapeuttisten ympäristöjen suunnittelu
Terapeuttinen ympäristö voi olla esimerkiksi saavutettavaksi suunniteltu metsäpolku tai toiminnallinen pihaympäristö, jonka tarkoituksena on ylläpitävää ja parantaa ihmisten hyvinvointia. Terapeuttiset ympäristöt, kuten terapiametsät, voivat olla sairauksia ennaltaehkäiseviä. Terapiametsissä luonnon positiivisesti hyvinvointiin vaikuttavia luonnollisia elementtejä käytetään suunnitellusti ihmisten hyvinvoinnin tukena. Terapeuttiset piha-alueet esimerkiksi sairaaloiden, palveluasumisen ja hoivakotien yhteydessä tukevat käyttäjiensä toimintakykyä ja tarjoavat aistikokemuksia. Ne myös rauhoittavat, virkistävät ja vähentävät stressiä, jota sairaudet ja toimintakyvyn vajavuudet aiheuttavat. Ympäristön elvyttävyyden kannalta on tärkeää, että hoiva- ja kuntoutusympäristöt tukevat ihmisen mahdollisuuksia toimia ja kokea, eivätkä viesti toimintakyvyn vajavaisuuksista. Terapeuttisten ympäristön suunnittelulla voidaan mahdollistaa kyvykkyyksistä riippumatta kaikille mahdollisuus joko viherympäristössä aktiiviseen olemiseen tai luonnon passiiviseen tarkasteluun – vähintään ikkunan läpi.
Yhteystiedot
Valokuvat Maite González Laurens